Tämä teksti kuuluisi ehkä terveyden puolelle, mutta kauneudenhoitoon tässä kuitenkin keskitytään. Haluaisin kertoa vähän omista mietteistäni jo vuosia sitten alkaneesta luonnollisuuden tavoittelusta kauneudenhoidossa ja muillakin elämän osa-alueilla sekä siitä, miten itse siihen pyrin. Itse ainakin muistan, miten 80-luvulla asenne oli toinen; mitä tehokkaampi (ja samalla myrkyllisempi) tuote, sitä enemmän sitä käytettiin. Hiuslakkaa kului pullotolkulla kampauksiin ja kasvoille lätkittiin mitä ihmeellisempiä kemikaaleja. Puolustuksena kultaiselle kasarille kuitenkin täytyy sanoa, että erilaiset kotikonstit olivat silloinkin käytössä, enemmän tai vähemmän luonnolliset…huvittuneena muistelen vieläkin, miten sisareni käytti kananmunaa hiustenhoitoon ja kerran jopa äitini päätti valkaista hampaat ruokasoodalla! Onneksi asiat ovat tänä päivänä toisin, se täytyy kyllä sanoa.
Aloitetaanpa ensin kasvoista. Päivittäin käytämme useita kemikaaleja jo aamusta alkaen; kasvojenpesutuotteet ja kosteusvoide lätkäistään kasvoille sen kummemmin ajattelematta ja hammastahna ainesosineen on suoraan kosketuksissa suun limakalvojen kanssa. Meikeistä sitten puhumattakaan! Kosmetiikkatuotteet ovat olleet kovassa käytössä jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime aikoina ihmiset ovat alkaneet kyseenalaista niiden sisältämät raaka-aineet. Itse olen vältellyt parabeenejä sisältäviä sisältävää kosmetiikkaa ja ihonhoitotuotteita, tosin niistäkin ollaan montaa mieltä. Esimerkiksi tämä parabeeneistä kertova artikkeli sanoo niiden olevan turvallisia, mutta en silti itse luota niihin. Joku viisaampi voisi kommentoida ja kertoa, jos tietoa parabeeneistä on enemmänkin! Meikkien suhteen alkaa tänä päivänä kuitenkin näkyä enemmän luomuvaihtoehtoja. Itse luotan Marie Clairen listaan luomutuotteista, ja käytän vain siinä olevia merkkejä.
Entäpä sitten kasvojenpuhdistusaineet, vartalonhoitotuotteet ja suuhygienialle tarkoitetut tuotteet? Uusimpana uutisena tuli mieleen kuorinta-aineissa käytetyt pienen pienet muovipallot, joiden on todettu ensinnäkin ärsyttävän ihoa, mutta aiheuttavan haittaa luonnollekin niiden joutuessa veteen ja siten esimerkiksi kalat syövät niitä. Ei kiitos! En haluaisi kontolleni kalakantojen katoamista ihan vain sen takia, että voisin kuoria ihoni. Olenkin siis siirtynyt sokerikuorintaan tai kahvinpuruilla kuorimiseen. Kookosöljy on sekin mukana kauneudenhoidossani, olen viime aikoina esimerkiksi kokeillut hampaiden puhdistukseen tarkoitettua oil pullingia, vaikka se aluksi tuntuikin suorastaan ällöttävältä ajatukselta. En kuitenkaan ole varma, puhdistaako se hampaani vain bakteereilta, sillä esimerkiksi värjäytymät ovat edelleen hampaiden pinnalla ja joudun käyttämään yhä hampaiden valkaisutuotteita, joita muuten tilaan sivustolta www.whitening.nu/fi. Joka tapauksessa monikäyttöinen kookosöljy on kuitenkin hyvä tuote, sillä öljyllä voi kosteuttaa ihoa, poistaa meikit ja käyttää ruoanlaitossakin!
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tänä päivänä noin 70% ihon- ja vartalonhoitotuotteistani on luonnonmukaista. Vaikeaa se kuitenkin on, sillä välillä olisi helpompaa vain hankkia se supermarketin kassalta löytyvä huulirasva, mutta toisaalta keho kiittää myöhemmin!